torstai 23. lokakuuta 2014

On se hyvä

..että kolmen vuoden takaisella atk-kurssilla jouduttiin kasaamaan blogi. Nyt tylsistyttävän pakon edessä tehty vaiva kierrätetään suoraan takaisin tylsistyttävän pakon edessä tehtävään tehtävään, oi kun kätevää, täydellinen esimerkki laiskan ihmisen koulunkäynnistä vaivannäköä minimoiden.

Kunnollista blogikirjoitusta imitoiden voisin vaikka kirjoitella tässä jostakin henkilökohtaisesta harmista, muun muassa koulunläynti, bussivuorot ja syöpä harmittavat suuresti ja mielestäni yhteiskunnan pitäisi tehdä asioille jotain.

Varsinkin bussit ovat suuri murhe, etenkin tänä aamuna kun heräsin nousemaan kouluun yhtä ainokaista äidinkielen tuntia varten. 75 minuuttia, tähän lisätään heti 40 koska bussipysäkille kävely kestää sen viisitoista ja hätävaraa olisi hyvä olla yli 20, silti saavuin kyseiselle tunnille lievästi myöhässä, onneksi mokoma on arkipäivää joten opettajat ovat tottuneet. Sitten sama ruljanssi toiseen suuntaan kotiin palatessa, yhtä tuntia varten, hemmetin koulu ja hemmetin bussit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti